Etusivu Artikkelit Myytit Ongelmat Itsetyydytys Oppaat Mausteet Tietosanakirja Kirjakauppa Tositarinat Fantasiat Runot Kauden kysymys Testaa tietosi
Mikä saa ihmisen kiinnostumaan toisesta ihmisestä seksuaalisesti?
Vastaus on väistämättä moniulotteinen. Mikään asia yksinään ei ratkaise, vaan kokonaisuus on osiensa summa, eikä oikeastaan edes pelkästään sitä. Jotkin osat voivat nimittäin kumota joidenkin osien vaikutukset tai vahvistaa niitä. Emme tiedä tarkkaa mekanismia - onneksi?
Koko homman lähtökohtana voitaisi pitää sukukypsän ihmisen tarvetta seksuaaliseen kanssakäymiseen. Sitä pidetään perustarpeena, joka tulee heti nälän ja janon jälkeen. Periaatteessa siis lähes kaikki sukukypsät ihmiset ovat tämän tarpeen ansiosta alttiita sopivaa sukupuolta olevien toisten ihmisten seksuaaliselle vetovoimalle.
Kuitenkaan emme ihastu kaikkiin. Jostain syystä vain osa toisista ihmisistä saa yksilössä aikaan seksuaalista mielenkiintoa, lisäksi eri ihmiset kiinnostuvat erilaisista tyypeistä. Kukaan ei ole sellainen, johon kuka tahansa ihastuisi tai sellainen, johon kukaan toinen ihminen ei voisi ihastua.
Voi olla kyse myös runsauden pulasta ja kysynnän ja tarjonnan määrästä. Jos maailmassa olisi vain yksi mies ja yksi nainen, he luultavasti tuntisivat vetoa toisiaan kohtaan. Kun ihmisiä on enemmän, on ikäänkuin varaa olla krantumpi.
Biologisia selitysmalleja on useita. Yksi on sellainen, jota kuvastaa vanha sanonta "vastakohdat vetävät puoleensa". On selitetty, että biologisista syistä ihminen ihastuu sellaisiin ihmisiin, joiden geeniperimä on erilainen kuin oma. Tämä on järkevää evoluution kannalta, sillä tällä tavalla vältetään perinnöllisten sairauksien leviäminen. Ehkä siksi naapurikylän tyttö tai poika tuntuu houkuttelevammalta kuin kotikylän pikkuserkku?
Eräässä tutkimuksessa joukko miehiä pukeutui teepaitoihin, joissa heidän piti hikoilla urakalla. Hikoilusession jälkeen joukko naisia sai haistella paitoja ja valita parhaalta tuoksuvan paidan. Naiset eivät saaneet nähdä paitojen omistajia. Naiset pitivät sellaisten miesten tuoksuista, joiden geeniperimä oli kauimpana heidän omastaan. Niinpä esimerkiksi pitkä ja hoikka blondi saattoi valita lyhyen, lihavan ja tumman miehen teepaidan.
Geenierot eivät selitä yksiviivaisesti vetovoimaa. Pitkät ja hoikat blondit eivät automaattisesti ala seurustella lyhyiden ja lihavien miesten kanssa.
On tehty myös haistelututkimuksia, joissa on tutkittu feromonien - eräänlaisten hajuaineiden, joiden hajua ihminen ei tunnista - vaikutusta. Feromonitutkimus on vielä melko lapsenkengissään: vasta viime vuosina on esimerkiksi tunnustettu, että ihmiselläkin on feromonien "haisteluun" tarkoitettu elin: vomeronasaalinen elin, joka sijaitsee jossain nenän takana. Vaikka vomeronasaalinen elin on löydetty ja vaikka tutkimuksissa on osoitettu feromonien vaikuttavan, feromonien merkitykseen suhtaudutaan vielä melko epäilevästi.
Sokkotutkimuksissa feromonit, nimenomaan seksuaaliset feromonit (niitä on siis muitakin), ovat tuottaneet selviä tuloksia feromonien vaikutuksen puolesta. Erityisesti on todettu, että hien mukana erittyvä androstenoniferomoni houkuttelee naisia. Naiset ovat pitäneet feromonilla suihkittuja valokuvia vetävämpinä kuin samoja kuvia ilman feromonia. Hammaslääkärin vastaanottohuoneessa tuoli, jolle on suihkautettu feromonia, on saanut ennenkokemattoman suosion naispotilaiden keskuudessa.
Naisen emättimen eritteessä oleva copuline-feromoni innostaa miehiä, erityisesti hedelmällisimmässä kuukautiskierron vaiheessa, ovulaation keskivaiheilla. Sillä on myös toinen mielenkiintoinen vaikutus: se tasaa samassa taloudessa elävien naisten kuukautiskierron kulkemaan samaa rytmiä.
Haistelutesteissä on osoitettu myös symmetrisempien miesten hajujen kiinnostavan naisia enemmän kuin epäsymmetrisempien. Tavallaan symmetrisyyskin palvelee evoluution terveen geeniperimän päämääriä. Kukaan meistä ei ole täysin symmetrinen, mutta symmetriaa lähenevä ulkonäkö paitsi tuoksuu, myös näyttää hyvältä - maailman kauneimpina pidetyt ihmiset ovat hyvin usein piirteiltään symmetrisiä.
Erään teorian mukaan naisen rinnat kiehtovat miestä siksi, että niiden muoto muistuttaa pakaroita. Pakaroiden seksuaalista vetovoimaa pidetään kaiketi itsestäänselvyytenä - nehän ovat lähellä sukuelimiä ja usein ainakin tietyissä asennoissa hyvin edustettuna - uskotaan nimittäin myös, että ihmisen historian vanhin ja yleisin yhdyntäasento olisi takaapäin, koiratyylisesti, ei suinkaan lähetyssaarnaajatyyliin.
Ei myöskään pidä väheksyä varhaislapsuuden kokemuksia rintojen miellyttävästä ominaisuudesta: pienenä vauvana ne tyydyttävät nälän ja läheisyyden tarvetta, joten niihin liittyvä ensikokemus on ihmisen alulle hyvin positiivinen. Ehkä isojen rintojen viehätys voisi selittyä myös sillä, että pienen vauvan näkökulmasta äidin rinta on aina iso? :-)
Yksi erikoisen kuuloinen ulkonäköteoria liittyy huulien aistillisuuteen: punaiset ja turpeat huulet kuulemma muistuttavat miestä naisen häpyhuulista. Kuulostaa hassulta, mutta toisaalta: eikö nimenomaan naisen huulien täyteläisyys ihastuta ja niitä korosteta huulipunalla, kun taas täyteläisistä mieshuulista kuulee harvemmin ylistystä, etenkään punaisista sellaisista?
On myös väitetty, että mieshormonien aikaansaamat miehekkäät muodot kertoisivat naiselle, että kyseessä on lisääntymiskykyinen ja terve uros. Siksi naiset siis pitäisivät yleisesti ottaen enemmän ns. miehekkään näköistä miehistä. Samaten naiselliset muodot kertovat miehille hedelmällisyydestä. En malta olla tässä yhteydessä muistelematta yhtä tutkimusta, jonka mukaan miehet tuottavat enemmän spermaa rakastellessaan lihavamman kuin laihemman naisen kanssa - jokin miehen biologiassa kertoo, että tähän kannattaa satsata lisääntymismielessä, että jälkeläiselle ainakin riittää ravintoa? Kulttuurin vahvasta vaikutuksista kertoo kyllä se, että ainakaan länsimaisen kulttuurin näkyvimmässä kerroksessa, mediassa ja viihdeteollisuudessa, lihavia naisia ei yleensä ottaen tunnusteta kovin seksikkäiksi. Ei tule mieleen montaakaan lihavaa missiä, huippumallia tai seksikkäitä elokuvarooleja esittävää naista - valitettavasti. Onneksi kansojen syvistä kerroksista löytyy useampia makuja kuin mediamankeli tarjoilee.
Nuoruuden, etenkin naisten nuoruuden ja nuorekkaan ulkonäön ihannoinnilla on biologisiakin syitä. Nainenhan on sukukypsä vain 40-50-vuotiaaksi asti. Näin ollen nuoruudesta kertovat merkit, kuten sileä iho, pystyt rinnat jne kertovat myös lisääntymiskyvystä. Nainen on hedelmällisimmillään ja monien mielestä seksikkäimmilläänkin hieman päälle kaksikymppisenä. Pelkkä biologia ei sentään ratkaise tässäkään, toisten mielestä niin naisen kuin miehenkin kiinnostavuutta lisää tietty kypsyys ja elämänkokemus. Joka tapauksessa useimmat kypsemmätkin naiset haluavat kätkeä iän merkit. Varttuneempi nainen voi tavoitella meikillä nuorekkaampaa ilmettä ja nuori nainen taas kypsempää ilmettä - jostain luin, että kaiken ikäiset naiset pyrkivät näyttämään 22-vuotiailta, siltä hedelmällisimmän ikäiseltä.
Usein on kuultu väitettävän, että ihmiset ihastuvat äitinsä tai isänsä näköisiin ja oloisiin naisiin tai miehiin. Kiinnostumalla vanhempansa tyyppisestä ihmisestä etsii itselleen kumppania, joka tyydyttäisi sellaisia psykososiaalisia tarpeita, joita parisuhteen sosiaalisella puolella yleensä toivotaan tyydytettäviksi. On väärin sanoa, että ihminen suorastaan etsisi isän tai äidin korviketta, mutta usein parisuhteessa on olemassa myös sellainen ulottuvuus, jossa suhteen osapuolet tavallaan taantuvat siihen lapsen ja vanhemman ehkä vaikeaankin suhteeseen, jota täytyy vielä aikuisellakin iällä käydä läpi. Esimerkiksi alkoholistin lapsi saattaa aikuisena tiedostamattaan hakeutua päihdeongelmaisen tyypin kumppaniksi.
Vanhempansa tyyppiseen ihmiseen ihastuminen voi luonnollisesti johtua myös positiivisista kokemuksista vanhempiensa lapsena olemisesta. Useammin kuitenkin psykologiassa tuodaan esille negatiivisten lapsuudenkokemusten aiheuttamia äiti- tai isäsuhteen paikkailuja tai trauman uudelleen elämisen toteuttamisen tarvetta. Tätä ei tietenkään voi pitää terveenä, joskin lievemmässä muodossa "hoitosuhde" saattaa jopa saavuttaa päämääränsä ja eheyttää kumppaneita yksilöinä. Ei kuitenkaan pidä kuvitella, että pystyisi rakkaudellaan parantamaan toisen.
Vastaus laulun kysymykseen "Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?" voisi olla: "Koska heidän isänsä ovat renttuja".
Ihmisyyttä määrittelee hyvin pitkälle ympärillemme kehittämämme kulttuuri. Esimerkiksi uskonnot sekä sosiaaliset ja yhteiskunnalliset järjestelmät aiheuttavat meille tietynlaisia estoja, jotka säätelevät biologisia viettejämme. Voisi jopa sanoa, että ihminen on yhtä kuin kulttuuriset estonsa, tai että ilman niitä ihminen ei olisi ihminen, vaan eläin muiden joukossa. Usein puhutaan myös kulttuurisista normeista, mutta mielestäni esto on tässä yhteydessä kuvaavampi sana. Yleensä kulttuuriset estot eivät ole tiedostettuja samalla tavalla kuin normit, vaan estoihin on kasvettu salaa, sekä kasvattajan että kasvattajan tiedostamatta, ikäänkuin piilo-opetussuunnitelman kautta.
Kulttuuriset estot ja muutkin kulttuuriset tekijät aiheuttavat monia vetovoimaan vaikuttavia asioita: Ensinnäkin ne määrittelevät, minkä tyyppisiin ihmisiin on hyväksyttävää ihastua. Toiseksi ne määrittelevät, millä tavalla ihastustaan voi ilmaista ja millä tavalla toisen kiinnostuksen osoitukseen on soveliasta vastata. Tästä seuraa esimerkiksi se, että on kehittynyt flirttailun jalo taito. Kolmanneksi kulttuuriset estot voivat ehkäistä vetovoiman minkäänlaisen osoittamisen - etenkin joissakin ahtaan uskonnollisissa kulttuureissa. Kulttuuriset estot voivat aiheuttaa joissakin ihmisissä myös muiden ihmisten seksuaalisen vetovoiman totaalisen kieltämisen.
Kulttuuristen estojen vuoksi flirttailutaidoilla voi olla suurikin merkitys vetovoimaisuudessa. Flirttailun yleisin ensimmäinen muoto on toisen vilkuilu. Sitä voi seurata alaspainuva katse. Jos vilkuilu herättää vastakaikua, se voi edetä jopa tuijotukseksi ja hymyilyksi. Joissakin tilanteissa silmänisku saattaa sopia, joskin sitä pidetään usein liiankin tarkoitukset paljastavana. Flirttailu on vaaratonta, jos sekä flirttaaja että kohde ovat molemmat tilanteen tasalla - kumpi tahansa voi perääntyä milloin tahansa toista loukkaamatta. Lähempänä ja tutumpien ihmisten kyseenollessa mukaan kuvaan voivat tulla hipaisut muka vahingossa, toista kohti kurottuminen ja toisen liikeiden myötäilyt peilikuvana. Flirttailu ei aina ole edes tiedostettua, nämä samat kuviot toistuvat myös tilanteessa, joissa henkilöt ovat tiedostamattaan kiinnostuneita toisistaan. Flirttailueleitä voi olla myös tilanteissa, joissa henkilö yrittää miellyttää toista henkilöä jostain muusta kuin seksuaalisesta syystä.
Muillakin sosiaalisilla taidoilla on merkitystä. Vetovoimainen ihminen osaa keskustella. Hän osaa kuunnella ja sanoa kohteliaisuuksia luontevalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon toisen keskustelijan keskustelullisia tarpeita. Hän puhuu positiiviseen sävyyn - ainakaan yleensä kärttyisiä takanapäinpanettelijoita tai elämäänsä väsyneitä nyyhkijöitä ei pidetä puoleensavetävinä. Vetovoimainen ihminen osaa kuitenkin ennenkaikkea olla oma, aito itsensä, joka kokee olevansa sellaisena hyvä, eikä yritä esittää mitään, mitä ei oikeasti ole. Vetovoimainen ihminen on siis itsetunnoltaan terve.
Seksikkäästi pukeutumisella on ainakin yksi selvä, vetovoimaa lisäävä merkitys: tarkoitushakuisen seksikkäästi pukeutuva osoittaa haluavansa olla seksikäs. On vaaransa sanoa näin. En missään nimessä tarkoita, että esimerkiksi seksikkäästi pukeutuva nainen haluaisi tulla lähennellyksi tai jopa raiskatuksi. Joka tapauksessa tietoinen seksikkyyden hakeminen ulkonäköönsä on jo sinällään puoleensavetävää. Seksikkäästi pukeutuminen osoittaa, että henkilö haluaa itseään haluttavan. Eikös jo se ole haluttavaa?
Aikaisemmin ja jossain määrin nykyäänkin naisen piti verhota seksikkyys naiiviin viattomuuteen. Piti näyttää seksikkäältä, mutta samalta sillä tavalla viattomalta, ettei muka itse olisi ollenkaan tiedostanut vetovoimaansa. Hämmentävää kyllä, viattomuuden menetys pukeutumisessa ja muussa itsensä laittelussa sallitaan jo naisille, mutta väitän, että miehiltä seksikkäässä katupukeutumisessa odotetaan nykyään viattomuutta.
Miesten seksikäs pukeutuminen ei ole aivan yhtä yleistä ja ilmeistä kuin naisten vastaava. Miehille ei ole olemassa mitään minihametta ja korkokenkiä vastaavaa kliseistä asua. Paljastaviin ja pintaa nuoleviin asuihin pukeutuvaa miestä ei usein pidetä ainakaan tavallisena heterona. Mies voi lähinnä vaihtaa pitkät housut shortseihin tai kesäkuumalla riisua paitansa pahennusta herättämättä. Sitäkään ei saisi tehdä houkuttelumielessä, vaan ainoastaan siksi, että on kuuma, ja näyttää vain vahingossa seksikkäältä! Tässä kulttuurissa miehen rooliin on perinteisesti kuulunut katsella ja naisen rooliin olla katseltavana. Nyt, kun miehetkin alkavat olla enemmän katseen kohteena, heidän lienee käytävä läpi tämä viattoman seksikkyyden vaihe? ;-)
Artikkelin kaikki oikeudet ovat Asiallisella seksisivustolla